Ei olisi pitänyt missään tapauksessa. Mennä Stockmannin kosmetiikkaosastolle. Mutta kun menin. Hiukan kompastellen menestyvä kauppahuone on keksinyt minua ja kaltaisiani varten jonkun magneetin, joka vetää meitä kyseessä olevalle osastolle, vaikka asiaa on S-marketin Herkkuun samassa talossa. Näin kävi taas eilen. En tykkää itsestäni, enkä tahdonlujuuden puutteestani. Kauppalistassa luki jugurttia, hedelmiä ja Lollorosso-salaattia. Ostin Biothermin ja Lancomen tuotteita. Myyjä antoi Lancomen lahjapussukan, jossa oli näyteryppyvoiteen lisäksi muuta nuorentavaa. Mitävarten muuten ruokakauppa ei ole heti ulko-oven jälkeen tavaratalossa, eikä niin, että joutuu kaikkien houkutusten ohi kulkemaan ensin?
No, ja sitten kismitysasiaan. Leena Laurila kommentoi edellistä blogikirjoitustani, tosin "vaikka vähän vierestä", kuten hän sanoi. Puhui englannistumisesta suomen kielessä ja eritoten nimistön puolella. Uusi kaunis kauppakeskus Tripla kun on Mall of Tripla ja siitä tuli oitis Pasilan mälli (tätä en ollut kuullutkaan). Tämä kertoo, kuinka kaikki suomalaiset eivät hyväksy hienoja ulkomaankielisiä nimiä. Enkä minäkään. Olen joskus aikaisemmin blogissani kohdistanut mielipahani ja ärtymykseni englannin kielisiin nimiin. Ulkomaalaisten on helppo ymmärtää, puolustaudutaan. Niinkö? Jossain Suomen ytimessä korpimailla kauempana kuin Pihtipudas,jossa ei taatusti ulkomaalaisia käy, on piskuisen kylän kauppojen nimet englannin kielisinä. Siinä kylän ukoilla ja akoilla ihmettelemistä, kun vanhassa tutussa kaupan ovessa lukee Grocery Store Mäkkyläinen.
Toinen ärtymyksellä höystetty asia on, kun myyjä ei osaa puhua suomea. Olen tämän joutunut itsekin kokemaan ja siinä vaaditaan kovaa pokkaa, etten kiehu yli. Kuinka moni kääntyy ovelta pois? Tai monenko pinna palaa, kun kouluenglanti ei riitä kaupantekoon? Ymmärrän ulkomaalaisten työnteon tarpeellisuuden, mutta olisi myös opiskeltava sen maan kieli, jossa työskentelee. Tämä onkin työnantajan asia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti