16. syyskuuta 2019

LÄIKKIÄ JA KUTINAA

Talossa asuntoja ei vielä lämmitetä. Otin yöksi peiton päälle puuvillaisen torkkupeiton ja lakkasin palelemasta.  Vasempaan ranteeseen ilmestyi punaisia läikkiä, jotka kutisivat armottomasti. Raavin hullun lailla ja panin läikkien päälle televisiossakin mainostettua Bepanthen Anti-Exemia, joka mainoksen mukaan parantaa puolessa tunnissa. Ei parantanut. Sitten äkkäsin kutinan muuttuvan aina pistäväksi, kun lepuutin kättä torkkupeiton päällä. Läikkien puna syveni. Otin käden pois ja otin torkkupeitonkin pois. Antauduin suosiolla palelemiselle. Läikät olivat kalvennet aamuun mennessä, kutina loppunut. Olen aina luullut puuvillan olevan vapaa kaikesta kutinaa ja läikkiä aiheuttavasta, vain villan kanssa ollut ongelmia.Valmistin aamutuimassa vaniljan makuista kahvia ja join. Päivä oli alkanut sarastaa. Kahvia nauttiessani luin Outi Nyytäjän kirjaa.

Tänään kauppaan. Tarvitsen Lollo rossoa ja näkkileipää, jugurttia ja kurkun. Voisin tovin istua kauppakeskuksen penkillä ja katsella ohikulkevia ihmisiä. Miehillä ei ole nykyisin nauhakenkiä. Kaikilla, lapset mukaan lukien, on urheilujalkineet. Kenkäkaupoista on tullut urheilujalkineliikkeitä.

Olen kuunnellut moneen kertaan Kaj Chydeniuksen levyn ja kerta kerralla tykästynyt enemmän. Sekä musiikkiin että runoihin. Chydenius tuntuu olevan yhä aktiivinen säveltäjä. Konsertissa oli viime vuonna sävellettyjä. Aaro Hellaakosken Kokemus ja kaipuu muun muassa. Hänellä on jälleen konsertti joulukuussa, Rakkaani kulkee kaukana. Aikomukseni on mennä.

Kotkan pikkuserkku soitti. Kuulumiset hiukan murheelliset. On sairastellut, liikkuminen huonoa. En ollut aivan varma, oliko sopivaa kertoa omista menemisistäni ja aktiivisuudestani, kun toisella asiat paljon kehnommin. Mutta kun kysyi, niin kerroin. Ei onneksi asu yksin, vaan on puoliso auttamassa. Itse tahtoisin samassa tilanteessa kuulla, enkä suinkaan marinaa ja voivottelua kurjasta elämästä. Kun muualla elämä jatkuu kuitenkin.

1 kommentti: