5. toukokuuta 2019

AAMUKAHVIA LIPITTÄESSÄ

Olin eilen tavattoman ahkerana. Yhä sun toista tarpeellista tuli tehtyä. Tein suunnitelmiakin. Ostan hatun! Enkä syö enää sirkkoja. En ole varma, ovatko tarpeeksi perattuja. Suklaasta joskus törröttää jotain.

Nukuin huonosti, hyvin huonosti. En ottanut pilleriä. Vielä neljän maissa manailin unettomuutta ja sitten olen nukahtanut ja taas heräillyt. En tykkää. Oi niitä ihania aikoja, kun nukuin pienen porsaan lailla ja aamu oli pirteää.

Lähetin A:lle sähköpostia ja kehuin ostavani kesähatun. Tämä toimenpide olisi nyt alkavalla viikolla suunnitelmissa. On käytävä myös Nespresso-kaupassa Keskuskadulla. Täälläpäin ei liikettä enää ole. Ateneumissa vielä Kupkan näyttely 19.5. asti ja tahdon sen uudestaan nähdä. Edelliskerralla tungosta liikaa.

H kotiutunut Turkista. Lähetti tekstiviestin. Tervetuloa. Muutama päivä menee totutteluun monen kuukauden poissa olon takia. Soittelemme ja tapailemme ennen kuin hän taas suuntautuu takaisin sinne.

Minun on muutettava loton numeroita. Nykyiset eivät ole yhtään oikeita. Nytkin päävoitto meni jonnekin Jyväskylään. En sentään lannistu huonosta tuuristani, enkä mieti, mitä tekisin, jos... Minulla ei koskaan ole ollut onnea raha- eikä muissakaan peleissä. Enemmän olisin ansainnut, kun olisin pannut lottorahat talteen ja aina välillä laskisin, kuinka paljon on.

Aurinko paistaa. Ihanaa!!! Juon aamukahvini nyt loppuun ja aloitan päivän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti