30. marraskuuta 2016

TULEEKO VAI EIKÖ TULE

Idaho! Se tarkoittaa comanche-kielellä "hyvää huomenta" ja muuten se on USAn osavaltio. Sopii tähän kellon ollessa kymmenen aamulla.

Tänään jännitetään, tuleeko Helsinkiin Guggenheim. On kokous. Nimimerkki Sininen zeppeliini blogissaan kertoo "Helsingissä riehuvasta hirviöstä" hyvin kattavasti. Liekö puolesta vai vastaan? Minä olen Jörn Donnerin lailla vastaan, vaikka ensin olin puolesta. Mitä hittoa me teemme tämmöisellä museolla? Enkä usko sen tuovan onneakaan, turisteja tai rahaa. Helsingin rauhaisa silhuetti mereltä päin tullessa rikkoontuu, kun Eteläsatamassa on musta outo rakennus. Kuitenkin turistit pinkovat Kauppatorille, Marimekkoon ja Stockmannille. Illalla olemme tänään viisaampia "hirviön" suhteen.

Olen jälleen lähdössä lietsuun, kunhan olen niin pitkälle valmistautunut. Ulkona on märkää. Karvahattu ei tämän päivän asuste.

Luin illalla toista ostamaani pokkaria James Bowen Bobin maailma. Se on se kissamies kissoineen taas tarinoimassa uudemmasta elämästään Lontoossa. Ensimmäisen tarinan kuuntelin puolison äänikirjana. Bowen on edelleen myymässä kadulla Big Issue-lehteä ansaitakseen elannon itselleen ja Bobille. Kummallakin on oma lippu bussissa. Bob istuu vieressä penkillä vieden oikeutetusti yhden paikan. Matkaa se tekee Jamesin olkapäillä kävellessä. On koko päivän isäntänsä kanssa lehteä myymässä ja aivan vapaaehtoisesti. James on tarjonnut sille useasti vuosien aikana mahdollisuutta lähteä omille teilleen, mutta Bob ei tahdo. Se on kissoista ihanin. Minulle isä toi fillarin tarakalla pahvilaatikossa kerran kissan. Oikeastaan mamman ja papan mökille Friherrsiin. Se oli pentu ja varsin suloinen, kuten kissoilla tapana on. En sitä kaupunkiin tietenkään saanut ja se jäi Friherrsiin, jossa mamma ja pappa asuivat yhteen aikaan vuodet ympäriinsä jättäen Meilahdenkadun asuntonsa Töölössä valkoisten lakanoiden alle.

Bowenin kissa on/oli kuuluisa kissa. Sitä valokuvattiin ja Bowenin tarinaa kuunneltiin. James Bowenista tuli kirjailija ja maailmankuulu. Myykö enää lehteä Lontoon kadulla? Elämä muuttui, huumekierre kaukana takanapäin. Kiitos tästä eräälle kissalle, joka muutti Jamesin elämän kokonaan.

"Kissan läsnäolossa on jotain... mikä tuntuu vievän yksinolosta terän"

( Louis J. Camuti)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti