Katsoin Areenasta "Suuri Modigliani-huijaus". Kolme italialaista veijaria päätti vedättää taidemaailmaa ja onnistui. Oli aina väitetty taiteilija Modiglianin heittäneen Livornon kanavaan veistämänsä naisen pään loukkaannuttuaan ystäviensä kritiikistä. Vuonna 1984 alettiin kanavaa ruopata ja kuinka ollakaan, mudan ja levän, liejun ja roskien seasta löytyi peräti kolme päätä. Toisena löydetty oli näiden kolmen opiskelijan työ, joka oli syntynyt nurmikolla muutamassa tunnissa vanhaan kiveen. Soppa oli valmis.
Kaverusten aikaansaannosta analysoitiin tutkittiin kaikilla keinoilla ja aidoksi Modiglianiksi todettiin. Taidemaailma oli haltioissaan, kun 75 vuotta kanavan pohjassa maannut teos sai uuden päivänvalon ja kaiken kunnian. Pojat olivat innoissaan ja toistaiseksi visusti vaiti kujeestaan. Kaksi muutakaan päätä tuskin olivat sen enempää Modigliania, mikä myöhemmin todettiin.
Lopulta kaverukset päättivät maailmalle tunnustaa kepposensa. Kukaan ei uskonut. Taidemaailma tahtoi uskoa sen, mitä halusi ja se halusi aidon Modiglianin, jonka takapuoleen oli tarttunut tavallista ruohoa poikien nikkaroidessa työtään nurmikolla. Tutkijat totesivat ruohon hyvin vanhaksi ja harvinaiseksi leväksi!
Nuorten miesten oli lopulta todistettava filmikameroiden ja asiantuntijoiden seuratessa silmä kovana, että "Modigliani" syntyy muutamassa tunnissa. Niin se syntyikin. Siinä kameroiden suristessa ja asiantuntijoiden pettymykseksi. Noloa. Kaikki päät otettiin näkyviltä pois, eikä Livorno enää ylpistellyt löydöllään kanavan pohjasta. Seuraamuksiakin oli, taideväkeä irtisanottiin ja osa lähti itse. Asiantuntijat ja tutkijat saivat kantaa häpeää naiivilla uskomisellaan.
Nyt pojat ovat 30 vuotta vanhempia, kujeilut ovat jääneet. Minusta juttu oli kaikista murheellisista seuraamuksistaan huolimatta hauska veijaritarina ja todisti sen, kuinka vaikeaa on tunnistaa aito väärennöksestä. Ehkä 30 vuoden aikana tutkimusvälineet ovat muuttuneet ja parantuneet, ettei enää päästä yhtä helposti vetämään nenästä maailman silmäätekeviä taiteen tuntijoita.
Kuka tietää, mitä näkee ja katselee Ateneumin Modigliani-näyttelyssä. Eikä sillä ole väliäkään. Me tahdomme nähdä Amedeo Modiglianin teoksia ja me näemme niitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti