20. kesäkuuta 2016

JUSSIA ODOTELLESSA

C:n sisar soitti ja antoi tilannetiedotuksen sairaalasta. Asiat eivät hyvin, mutta leikkaus tehty. Olin soittanut sairaalaan ja lähetin hoitajan mukana terveisiä C:lle, joka  sitten oli pyytänyt sisartaan minulle soittamaan.

Sateli pitkästi eilen, mutta illansuussa paistoi jo aurinko kirkkaasti. Kirjoitin Helsingin kaupungin Sosiaali- terveyslautakuntaan kirjeen, jossa yritin todistaa vammaiskyydin tarpeellisuutta itselleni. Sen sai laatia omasanaisesti ja sen totisesti tein. No, en usko tämänkään muuttavan saamaani päätöstä, mutta kaikkeni olen tehnyt. Postilaatikolle mars jonain päivänä, kun taas haluan kirsikoita ja hallaimia. Eilen keitin kenialaisia vihreitä papuja salaattiin ja kyllä maistuivat. Yleensä raastan juustoa niiden päälle tai puristan sitruunasta mehua. Molempi parempi.

Herra Putin tulee Suomeen kylään. Tästä tuli mieleen, kun haastateltiin ulkomaalaisia, kuka on tunnettu suomalainen. Eräs herra vastasi "Putin, Putin, Putin". Onko maailmalla vielä luulo, että kuulumme Venäjään? Kun minä nuorena tyttönä olin Englannissa, ja siitä on kauan, sielläkään ei tiedetty Suomesta juurikaan mitään. Sain alvariinsa aikaan suuren ihmetyksen, että onko siinä joku itsenäinen valtio Ruotsin ja itäisen naapurimme välissä? Olen luullut, että ajat ovat muuttuneet.

Tunnin kestävä vesikatkos talossa. Alkaa aivan kohta. Nämä ovat tilanteita, jotka saavat minussa aikaan paniikin. Vettä kipot täyteen ja pelko, että tarvitsen lisää vettä, kun sitä ei hanasta saa. Kiiruhdin heti herättyäni suihkuun, kahvin tiputteluun ja koko ajan mietin, miten tulen toimeen sen tunnin ajan? Ja sitten on maailmassa ihmisiä paljonkin, joilla ei ole vettä ollenkaan ja jos, niin litra taikka pari ja sekin taipaleitten takana.

Hyvänen aika, Juhannus tällä viikolla! Keskikesä on ohi, kun Jussista päästään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti