21. kesäkuuta 2015

SAUNASTA ASIAA

Joku grillasi eilen jossain patiollaan. Sytytysnesteen päätä kipeyttävä kitkerä lemu levisi huoneistoon, vaikka suljin kiireesti pihan puoleiset tuuletusikkunat. Grillaaminen ei ole parvekkeilla sallittua, mutta omalla patiolla saa, mikä on aika nurinkurista. Olisiko parvekekielto paloturvallisuuden takia? Ja kuka näitä sääntöjä edes valvoo? Ei mattojakaan saa pestä pyykkihuoneen koneissa, mutta niin vaan pienemmät pyörivät muun pestävän lailla ja pannaan kuivumaan kuten muutkin. Jopa vettä valuvana mattotelineelle. Säännöt ainakin tässä taloyhtiössä on laadittu rikottaviksi.

Televisiossa oli eräänä päivänä dokumentti suomalaisesta saunasta ja saunomisesta. Tuli grillaamisesta minulle mieleen. Ohjelma oli tehty ulkomaalaisen silmin. Kyllähän se on monelle aikamoinen kokemus istua alastomana lauteilla jonkun toisen hikeä työntävän vieressä ja sinnitellä pysyäkseen hengissä. Hakataan rajusti koivun oksilla kroppaa , omaa sekä muitten, ja paiskitaan vettä sihiseville kiville, jotka lykkäävät kuumaa höyryä pannen saunojat kyyristelemään. 

Ikinä, niin suomalainen kuin olenkin, en ole saunasta nauttinut. Mökillä sen panin palamaan, totta kai, ja  kaupungissa olen painanut napista kuumenemaan, mutta siihen varsinainen asia saunan tiimoilta on osaltani jäänyt. Mökkisauna oli minulla pesupaikka sitten kun se oli tarpeeksi viilentynyt. Pappa Friherrsissä oli intohimoinen saunoja. Tuntikaupalla siitä nautti välillä sen ulkopuolella istuen vihta suojanaan. Vihdat hän teki itse ja sitoi oikeaoppisesti, eikä millään narulla. Muistelen Tarmo Mannin joskus kertoneen Bökarsin saunomisista. Manni teki vihdan Armi Ratialle ja siinä oli aina joku ajankohtainen kukkanen mukana.

Eikä sauna ole alunalkaen ollut edes suomalainen keksintö. Rajan takaa jostain idästä tullut ja on saunamaisia rakennelmia ollut hamasta alusta muuallakin. Ihminen on aina tykännyt lämpimästä. Maaseudulla se oli ainoa puhdistumispaikka, synnytyspaikka ja joskus kuolemankin paikka. Saunaan raahataan vieraat, vaikka vastustelisivatkin ja varsinkin ulkomaalaiset vieraat. Pitäähän tämä kokea, sanovat. Ilkosilleen vaan ja ei kun ihohuokoset törrölleen. Sitten järveen, mereen tai lumeen polskimaan. Ja takaisin saunaan, vaikka henki menisi. Ja menihän sillä yhdellä kilpailijalla, joka otti osaa kilpaan, jossa mitattiin, kuka kestää kauimmin saunan kuumuudessa. Pidän muurahaispesässäkin istumista järkevämpänä.

Joku lääkäri joskus tutki senkin, miten ihmisruumis reagoi lämmön vaihteluihin. Ensin istutaan sadassa asteessa ja sitten kirmataan äkkisältään alle kahteenkymmenen asteiseen veteen tai peräti pakkasen puolelle lumeen. Ei hyvä, osoitti tutkimus. Ei mitään, sen kuin rohkeasti vaan, kuten on aina ennenkin tehty. Eihän ihminen ole ilman näitä kummallisuuksia edes kunnon suomalainenkaan. Sauna se olla pitää, vaikka sitten matkalla auton perässä tai Saharan hiekassa, kerrostalon katolla tai hyvin piskuisena kaupunkiasunnossa vaikka vaatekomerossa. Ensin maalla ainakin ennen vanhaan rakennettiin sauna ja sitten vasta talo. Tokko enää. Tai mikäs minä olen tietämään.











5 kommenttia:

  1. Olen niiiiiiiiiiiin samaa mieltä tuosta sauna-asiasta! On sauna kylppärin jatkeena, en käytä edes kerran vuodessa. Joskus olen ns. vieraille tarjonnut siihen mahdollisuuden (joka tuntuu ihan hölmöltä, mutta kun ovat kyselleet itse). En siis sauno enkä ole siitä ihmeemmin ikinä pitänyt. En kylpyammeestakaan. Suihku ja uinti on minun lajini. Uintikin on nyt jäänyt, mutta onneksi on suihku. =)
    Maratoonisaunojia on, toki. V. rakasti saunomista, onneksi tykkäsi siitä yksinkin. Saunomisen välissä hän teki melkein viikottain torpalla loimulohta koko porukalle. Sillä herkulla kompensoi jo sen saunaan ja esivalmisteluihin ym. kulutetun ajan ja vaivan *tsihih*.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Polgara. Yhdessä välissä saunojen rakentaminen hiipui asunnoissa, mutta nyt on taas villiintynyt. Jonkunlainen statussymboli kai. Meillä kaupunkisaunat ovat olleet etupäässä pyykin kuivatustiloja ja myös varastona. Ammeesta taas tykkään (nyt ei ole ja hyvä niin, kun puoliso tarvitsee suihkun). Mikäs sen ihanampaa kuin hyvälle tuoksuva vaahtokylpy ja lasillinen samppanjaa! Yllätys,yllätys: mä en osaa uida. Loimulohta??? Njam.

      Poista
    2. Mun mielestä niitä ei rakenneta enää niinkään statussymboleiksi; jopa ns. sosiaalinen asunnonrakennus (vrt. Iso Raha) mieltää saunan "pakollinen lisävarustus, jonka kaikki haluavat" eli jos laitetaan parvekelasit, myös sauna! :) Virhe!!! Meidän saunassa ei oikein voi mitään edes säilyttää. :(
      Kylpy ei vaan ole mun juttu, syynä ehkä ne pienet istuma-ammeet, joita oli mun nuoruudessa. =/
      Uimisesta -> mutsi kävi aikuisten uimakoulun yli 60-v. ja tykkäsi. :) Yllytän... se on kivaa.
      Loimulohi on paras herkku ikinä. http://ulkonatv.fi/kalamake-loimulohen-valmistus/
      Torpan saunakamarissa oli vanha pönttöuuni, jossa oli helppo tehdä lohta ja piilottaa hiillokseen jokunen pottu muhimaan. Lähikaupasta ruisleipää ja voita, pihasta uutta sipulia ja oli heekkuva!

      Poista
    3. Polgara, Meillä on parvekelasit, mutta ei siis saunaa. Ja sanon että onneksi. Minä uimakouluun? Älkääs nyt, rouva. Oliko "Torppa" teidän mökki jossain? Istuma-ammeista en minäkään ole tykännyt, aina meillä ollut semmoinen suoran ihmisen. Joskus sitä ikävöin, kun on kylmä ja seison epäromanttisen suihkun alla.

      Poista
    4. Hei... tarkoitin, että usein laitetaan "samanarvoisesti" sauna & ne parvekelasit - jostain kumman syystä.
      Uimakoulussa on yli 70-v. ollut, joten ei paniikkia. =)
      Torppa oli V:n kotitalo tuossa 2 km:n päässä, nykyään purettu. Blogistani löytyy hakemalla vaikka Haapatie .

      Poista