17. kesäkuuta 2015

EEVAA KAIVATAAN

Tiedän, että minulta palaa pinna helpommin kuin monelta muulta, mutta...  Herkku toi tilauksen ja taas siinä oli päin seiniä maidot. Katsoin tilaukseni jäljennöksestä ja siinä pyydettiin rasvatonta hylakestomaitoa. Tietysti kerääjä pani kevyttä. Aikaisemmin olen vähin äänin kevyen hyväksynyt ja pitkin hampain sitä kahviini pannut. Nyt loppui kärsivällisyys ja soitin Herkun tilauksiin. Pahoittelivat ja tarjoituivat lähettämään auton vaihtamaan. Minä menen sinne huomenna ja hoidan heidän palvelutiskillään asian ja koetan olla jo silloin rauhoittunut. Miksi ei tehdä työtä huolellisesti?

Nonnih, mistään esineestä ei pitäisi koskaan luopua sen luulon perusteella, että sitä ei enää tarvita. Annoin tämän vuoden keväällä Eeva-telineen pois "turhana". Nyt sitä tarvittaisiin. Fysioterapeutti, joka meillä  käy, ehdotti Eevan hankkimista takaisin. Aloin heti toimia ja nyt odotan puhelinaikaa apuvälinepalveluun, miten saan asian etenemään, tarvitaanko lähete vai antavatko lainaksi ilman lähetettä. Asia selvinnee tuota pikaa. Opin kuitenkin: älä anna mitään pois, ennen kuin olet varma asiasta.

Oli jälleen ilo katsella fysioterapeutin työskentelyä. Puoliso kyllä säesti verbaalisesti toimenpidettä, eikä suinkaan kauniin sanakääntein. Mutta fyssari ei säikähtänyt, ammattilainen kun on. Oli aikaa taas jutella ja tietysti golfista, jota fysioterapeutti harrastaa Talin jäsenenä. Minäkin aikoinani siellä ottanut muutaman golftunnin.

 Puoliso väsähti tyystin kaiken "rääkin" jälkeen ja se hommahan jatkuu taas ensi viikolla. Tuskin siihen mennessä saamme Eevaa tai kuka tietää. Nyt lounaan laittoon.












Ei kommentteja:

Lähetä kommentti