Puoliso pesty ja puunattu oikein kahden hoitajan voimalla. Kaksi hoitajaa siksi, kun puoliso on joskus ollut aggressiivinen. Nyt ei ollut, eikä aina edes ole. Emmehän me terveemmätkään aina ole kiukkuisia. Iltapäivällä on fysioterapiaa ja meinaan pyytää vuodevoimistelun tilalle rollaattorikävelyä, jota harrastettiin intervallihoidonkin aikana. Minä pyörätuolin kanssa perässä, jos puoliso väsyy. Näin on ennenkin tehty. Huomenna aion viedä hänet ulos. Luiskat (painavat turkasesti) vaan alas hissillä, sitten puoliso tuolineen, luiskien asettelua askelmille ja ei kun menoksi. Tosin ei pihaa pidemmälle. Idea näyttää puolisoa suunnattomasti ilahduttavan. Onhan hän käytännöllisesti katsoen ollut sisällä viime syksystä lähtien, mitä nyt aina välillä kipattu joko ambulanssiin tai invataksiin.
Sosiaalivirastoon lähettämäni reklaamaatio toivomuksestani jätetään toistaiseksi pöydälle. Pelkään kohtelun intervallihoitopaikassa vain huonontuvan, kun saavat tietää, kuka on ollut tyytymätön. Ihmisillä kun on tapana loukkaantua rakentavastakin kritiikistä ja pahimmassa tapauksessa kostaa. Sovin viraston kanssa, että katsotaan vielä seuraava kerta ja jos vielä silloin on aihetta, pannaan eteenpäin uuden jeremiadin kanssa. Seuraava kerta on nimittäin elokuussa.
Olen myös pommittanut päivittäin kaupungin toimintaterapeuttia kiinteiden luiskien asiassa saamatta häneen yhteyttä. Sen verran edistyin, että soitettuani muualle, sieltä luvattiin ottaa luiskaterapeuttiin yhteyttä. Luulevat kai mammaraisen perääntyvän, väsyvän, että voisivat painaa villasella koko hakemuksen. Eivät tunne minua. Aivan varmasti vien asian hamaan loppuun, on päätös sitten kaupungin taholta myönteinen tai kielteinen.
Maailmanpyörä Katajanokan rannalla saanee seurakseen jonkunmoisen kylpylän. Siinähän voivat kylpijät samalla rentouttavassa vedessä kelliessään katsella ohitse lipuvia risteilyaluksia, hinaajia, Ruotsiin ja Saksaan meneviä aluksia, vauhdikkaita pienveneitä ja kaikkia muitakin vesillä liikkujia. Joku asiaa pohtivista on tähän kinnittänyt huomiota ja epäröi, miten kylpylä sitten siinä kaikenmoisessa vilskeessä toimii. Kylpylää kun kaavaillaan vetten päälle eli jollain lailla kelluvaksi. Vuoden päästä pitäisi olla valmista. Saas nähdä, sanoo sisälläni asuva pieni epäilevä Tuomas.
Ihanaa kun on viileämpää, etten sanoisi koleaa suorastaan. Hiukset eivät yön jälkeen olleet liimautuneina poskiin, eikä hikihelmet otsaani koristaneet. Hyvä oli herätä ja nousta. Ja nyt nousen tästä tuolista ja alan laittaa meille lounasta. Eilisiä jauhelihapihvejä, ruotsalaisia uusia perunoita, salaattia ja jälkiruuaksi marjoja ja hedelmiä.Juomana kirkasta hanavettä. Torstaina Herkusta Jakokosken Kiiskisten sukutilan lehtikuohujuomaa palan painikkeeksi. Puoliso tykkää. Itse en ole enää vuosikausiin tehnyt mustaherukan lehdistä juomaa, joka oli todella hyvää, vaikka itse sanonkin. Alkuperäinen ohje lienee Louhisaaren kartanosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti