2. lokakuuta 2011

SYKSYLTÄ TUNTUU

Nonnih,nyt on jo viileää ulkona.Meilläkin patterit lämpenivät.Otin viimeisen tuolin pehmusteen parvekkeelta sisälle kuin myös rehevöityneen viime vuotisen joulutähden.Callunat saavat alkaa tuta pakkasen kylmyyden aikanaan,kuten kanervien kuuluukin.Alkaa tuntua luonnolliselta syksyltä ilmojen puolesta.Oli vähän outoa tämä yhden päivän intiaanikesä,joka meitä koetteli.Syksyllä pitää olla koleaa,sataa ja aamuisin sumua. Tänä aamuna enää kuutisen astetta plussaa.Tuntui oikein mukavalta.

Soitin illalla C:lle ja taas pantiin maailmaa järjestykseen.Olen kai monestikin kertonut C:n olleen luokkatoverini valmistavassakoulussa ja se tarkoittaa ystävyyden olevan todella aikojen takaa.Valmistavakoulu vastasi kansakoulua,jota emme siis ole käyneet.Kolmen valmistavan kouluvuoden jälkeen pyrimme oppikouluun,joka meidän tapauksessamme oli samassa rakennuksessa.Koulutie kaikinpuolin tuttu.Koulu yhdisti C:n ja minut,mutta sitten erottikin.Ja vasta yhteisen luokkatoverimme Tarjan kuoleman jälkeen muutama vuosi sitten tapasimme uudestaan.Hämmästyksekseni C näytti aivan samanlaiselta kuin kouluaikanakin.Minä taas... no.

C:stä voisi pitkästikin kertoa,mutta hän on kieltäytynyt olemasta jutunaiheenani.Seuraavan verran kuitenkin.Suku on vanhaa aatelissukua jo yli kuudensadan vuoden takaa.C kantaa sormessaan sukunsa tunnussormusta ja suvun vaakuna on Ritarihuoneen seinällä.Hän onkin ainoa paronitar ystävä- ja tuttavapiirissäni.Yleensä missään piirissäni.Eerik Pommerilainen,Ruotsin,Norjan ja Tanskan kuningas,antoi aateliskirjan C:n kantaisälle 1400-luvun alussa.Tällä kirjalla kaiken muun hyvän lisäksi taattiin verovapautus sekä aateliskirjan saajalle että hänen jälkeläisilleen.Vastalahjaksi piti vannoa kuninkaalle ikuista uskollisuutta.Verovapautta ei enää aatelisilla Suomessa ole.Siitä lakkautettiin viimeisetkin etuoikeudet 1920-luvulla.Taidanpa uudestaan alkaa lukea C:n suvusta saamaani paksua kirjaa.Liittyy Suomen historiaan ja historia kiinnostaa.

Isäni aikoinaan alkoi tutkia omaa sukuaan.Pääsi parin vuosisadan taakse,mutta suvussa ei aatelisherroja ollut eikä liiemmin oikeaa herrasväkeäkään,ei rälssi-tai säteritiloja.Joitakin pappeja ja lukkareita on ollut ja sitten jalkapuissa rangaistustaan kärsiviä kolttosia tehneitä aivan tavallisia ihmisiä.Isäni alkujuuret ovat aivan muualla kuin Helsingissä,mutta hänen vanhempansa jo ovat täällä syntyneet ja kasvaneet.Kuten myös äitini molemmat vanhemmat ovat helsinkiläisiä syntyisin.En siis voi ylvästellä sen enempää isäni kuin äitinikään puolelta enemmässä kuin kolmannessa polvessa olevaa stadilaisuuttani.Yhtälailla olisin ylpeä juuristani,jos olisin sattunut syntymään muualla kuin Helsingissä ja edelläni olisi muutama sukupolvi.

Eilen sisällä ja tänään ulos.Jokaisena päivänä ei voi laistaa.Nuttua vaan niskaan ja kuulaaseen syyssäähän.Rantatie on autioitunut,veneitä ei enää vesillä.Lokkien joukko harventunut.Valkoposkihanhien auramuodostelmat ovat jo matkanneet etelää kohti.Olisipa päässyt mukaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti