12. joulukuuta 2010

LUNTA JA OMAISHOITAJUUTTA

Mitkähän mahtavat olla Helsingin kaupungin "poikkeustoimet",jos tai kun lumentulo jatkuu? Poikkeustoimista kertoi HS.Armeijahan ei tule apuun joidenkin sääntöjen mukaan.Mistä kaupunki saa lisää väkeä ja kalustoa? Tähän on tultu aikoinaan,kun ryhdyttiin vimmatusti säästämään.Nyt on sitten kaaos valmis.Ihme kyllä viime yönä kotikatuamme puhdistettiin ja jopa pihan täyttämät valtavat lumivuoret vietiin pois.Katua pitkin pääsee nyt ajamaan ja jalankulkukin ilmeisesti helpottui.Helsingin kaupunginjohtajat ovat oikein jalkautuneet tutkimaan kaupungin lumitilannetta ja siksi kai päädyttiin näihin tuleviin poikkeustoimiin,mitä sitten lienevätkin.

Ymmärrän hyvin,että jossain Virossa ei pystytä hallitsemaan kadut täyttäviä lumivuoria,kun maassa ei yleensä runsaasti lunta talvisin ole.Kalustoa ei tarvita.Nyt sitten poikkeuksellisesti maa oli hukkua lumeen ja sielläkin kaaos valmis.Mutta meillä Suomessa ei lumi ole mikään outo ilmiö ja sitä saattaa sadella paljonkin.Meillä pitäisi olla valmiutta,kokemusta ja osaamista.

Uusi tuuraaja otti yhteyttä ja sovimme pari käyntikertaa tammikuussa.Muut jäivät siihen asti,kun tapaamme ensimmäisen kerran.Marja-tuuraaja tulee enää kahdesti ja sitten yhteistyömme päättyy.Eikä kaupunki luultavasti lisää tuuraajien tuntimäärää kuukautta kohti.Se on edelleenkin siis kahdeksan tuntia kuukaudessa. Me omaishoitajat,jotka olemme vain ja ainoastaan näiden tuntien varassa,ei vapaamme tunnu kovin suurelta.Vai mitä?

Suomen Kuvalehti kirjoittaa suomalaisesta vanhushoidosta.Nimenomaan sen puolesta ja epäkohtiin puuttuen.Suomalaista terveydenhoitoa kehutaan,mutta ihmisten vanhuusaika kaikkine sairauksineen on unohdettu.Milloin lehtiin putkahtaa tietoa ikäihmisten nälkiintymisestä tai vääristä lääkityksistä,kotihoito on minimaalista ja kiireen täyttämää.Eikä hoitopaikoissakaan ehditä paneutua yksilön hoitoon.Aikamoinen tulevaisuus heillä,joilla ei ole varaa yksityishoitoon tai joilla ei ole omaisia hoitamassa yhtäjaksoisesti.

SK kirjoittaa myös omaishoidosta,joka läheisesti liittyy ikääntyneiden ihmisten hoitoon.Näännyksiin saakka on kerrottu sen summan suuruus,joka yhteiskunnalta säästyy omaishoitajien työn vuoksi.Se on satoja miljoonia euroja vuodessa! Tasa-arvo ei ole vielä yltänyt omaishoitajiin asti,vaan etuisuudet riippuvat kunkin kunnan varoista kuin myös halusta niitä käyttää omaishoitajuuteen.Suomessa on yli 300 000 omaishoitajaa ja heistä vain noin 36 000 saa työstään jonkunlaista tukea.No,osa ei halua minkäänlaista,osa ei niistä tiedä ja osa pitää ottamista yhteyttä sosiaalitoimistoon jonkunlaisena häpeällisenä asiana.Eikä kaikki täytä myöskään kriteerejä,joita omaishoitajuuteen tarvitaan.

Olen jo vuosien ajan puhunut väsyksiin asti sosiaalitoimiston kanssa siitä,että kotiin saataisiin sijaishoitaja,kun omaishoitaja pitää lomaa.Sellaista ei kunnissa tunneta.Ainakaan vielä.Nyt Omaishoitajat ja läheiset-liiton toiminnanjohtaja Merja Salanko-Vuorela puhuu SK:ssa samasta asiasta.Joskus hoidettavan on todella vaikeaa lähteä vieraaseen hoitopaikkaan ehkä mahdotontakin.Sillä rahalla,mikä menee kodin ulkopuoliseen hoitopaikkaan,voisi palkata kotiin hoitajan.Tällainen mahdollisuus oli vuosia sitten,mutta sitten Raha-automaattiyhdistys lopetti kotiin annettavan lomitustoiminnan rahoituksen.Syy oli "kilpailun vääristäminen".

Sekä ikäihmisten hoidosta että omaishoitajuudesta puhutaan mennen tullen eduskunnan kyselytunneilla.Edustajat kysyvät ja ministerit ovat vastaamatta.Jauhetaan vuodesta toiseen omaishoitajan työn "arvokkuudesta".Sanahelinää.Kerran väläytettiin sellaista,että kuukauden kolmea vapaapäivää lisättäisiin yhdellä.Miksi ihmeessä? Kun nyt jo on kuntia,joissa ei ole paikkaa hoidettavalle edes niiksi kolmeksi päiväksi.Rahaa on valtiolla aivan varmasti sekä vanhuksien olojen parantamiseksi kuin omaishoitajatyöhön.Nyökytellään,puhutaan asian vierestä ja tiedetään epäkohdat.Mutta parannuksia ei kuulu ei näy!!!

Tästä omaishoitajatyön arvokkuudesta kuulin jopa lähikaupassa eräänä päivänä.Olin miehen kanssa kassajonossa ja takanani seisova herrahenkilö otti hoitamistyön ja sen arvokkuuden puheeksi.Mistä arvasikin minun olevan omaishoitajan? Keskustelimme päättäjien suhtautumisesta hoitotyöhömme ja hän tuntui olevan hyvin perillä asioista.Pääsimme kassalle,maksoin ja lykin mieheni ulos.Satoi lunta taivaan täydeltä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti