Nyt on luvattu lämmintä ilmaa. Olenkin tässä palellut ja noitunut, kun panin paksun untuvapeiton jo kesäksi kaapin kätköön. Olisi kannattanut olla panematta. Ikuinen vilukissa olen. En kuitenkaan kadehdi hellelukemia muualla Euroopassa. Liika on aina liikaa.
Olen lukenut hankkimaani Henrik Meinanderin kirjaa Helsinki erään kaupungin historia. Uusi näkemys syntymäkaupunkini alusta. Kirja tällä kertaa sidottu ja turkasen hankala vuoteessa luettavaksi. Rakensin tyynyistä vatsan päälle kasan kirjalle, mutta vaikeaa sekin on. Pitäisi istua oikein tuolissa ja siinä lukea. Pokkarit menevät paremmin iltalukemiseksi sängyssä. Parvekkeella on mukava tuoli, jossa voisin istuksia lukemassa ison begoniapuskan vieressä, ja nyt se alkaa olla mahdollista, kun sää lämpenee.
Varasin kampaajalta ajan. Päätin muuttaa päälookiani, mutta palaankin entiseen. Pätkäistään turvallisen lyhyeksi. Samalla reissulla pääsen taas haistelemaan sivilisaation tuoksuja ja nähdä kaupungin vilskettä. Täällä periferiassa on hiljaisempaa. N:n kanssa aion Espan lavan esityksiä kuulemaan ja katsomaan. Ovat musiikkipitoista hupia, joskus jopa runojen kuuntelemista. Putkahtaa mieleen isäni lausumiset. Hänellä oli "runoääni" ja taito lausua. Kotona kuunneltiin Eino Leinoa ja Kaarlo Sarkiaa. Perin vanhempieni runokirjat ja niitä on paljon. Pysyäkseni tässä ajassa mukana, ostin kerran kaunokirjallisuudesta Finlandia-palkinnon saaneen Jukka Viikilän runokirjan. No, poikkeaahan se Leinosta ja kumppaneista." Variskin oli joskus kolibri. Sitten sen nokka lyheni ja väri alkoi lähteä. Tuossa kolibriksi kehittyvä varis tervehtii taantuvaa kolibria, puluna."
Piti laittamani tänään lihamureketta, mutta unohdin ottaa jauhelihan pakastimesta sulamaan. Otan tänään huomiseksi. Lounas koostuu nyt myskikurpitsakeitosta, jota olen tehnyt. K on sitä mieltä, että keittojen syöminen kuuluu pakkaspäiviin. Kuka niin on sanonut? Sitä paitsi on olemassa kylmiä keittoja kuten espanjalainen gaspacho kuumiksi hellepäiviksi. Täkäläisestä kauppahallista ostin ulkomaalaistaustaiselta kauppiaaalta sokeroituja hibiskuksen kukkia ja meinaan ostaa lisää. Voi syödä sinällään, mutta ovat ruoissa kiva koriste. Käyn mainitussa paikassa opintomatkalla koskien eksoottisia syötäviä ja aina opin uutta. Myyjät kertovat mielellään ja minä mielelläni kuuntelen.
Mukavaa viikonloppua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti