Iltalukemisenani on nyt brasilialaisen Paulo Coelhon kirja Vakooja (2016) Mata Harista (1876-1917). Coelho kertoo muun muassa Mata Harin ja Picasson tuttavuudesta. Picasso on kirjailijan mukaan sanonut näin: "Minulta meni neljä vuotta oppia maalaamaan kuin renessanssin mestari, ja koko elämä oppia piirtämään jälleen kuin lapsi. Todellinen salaisuus on on lapsen piirustuksessa. Se mitä näette saattaa vaikuttaa lapselliselta, mutta juuri siinä on taiteen sydän."
Meistä jokainen on nähnyt Picasson töitä. Minäkin eri näyttelyissä Suomessa kuin muuallakin. Olen aina ihmetellyt hänen maalauksiaan, joissa mikään ei ole oikealla paikallaan. Silmät esimerkiksi niin eläimillä kuin ihmisillä toinen otsassa ja toinen poskessa. Kädetkin vinksin vonksin. Joku Picasso-tutkija osaisi selittää. Hyllyssäni on iso ja paksu kirja Picassosta ja hänen töistään. En ole sitä koskaan lukenut kokonaan.
No, tämä pöllähti kauas Coelhon kirjasta ja kirjan sankarittaresta Mata Harista. Mata Hari mestattiin, sen tiedämme, ja sillä Coelhon kirja alkaakin. "Perustuu tositapahtumiin". Tapahtumaa ennen vietti Mata Hari kuitenkin juuri sitä elämää, jonka oli itselleen rakentanut huomiosta nauttien.
Ensi viikolla ei ole englantia. "Fall break", joka viikon pituinen. On aikaa tehdä kotitehtävät. Suomen kouluissa sitä kutsuttiin aikaisemmin "perunannostolomaksi". Vaikka eivät helsinkiläiset koululaiset minnekään menneet perunoita nostamaan. Sittemmin siitä tulikin "syysloma". Tuntui ihan kivalta viettää lomaa aika pian koulujen alettua. Johan sitä oli ahkeroitukin.
Illalla taas tanssitaan TTK:ssa. Kuka tipahtaa leikistä pois? Edellistä putoajaa olin minäkin aavistellut. Jonkunlainen uusi "Kanki-Kaikkonen" tämä tanssiva pastori oli. Monet muistavat Kanki-Kaikkosen, joka sai kisassa tämän lempinimen jo ensi askelillaan parketilla. Oikea nimi on Antti Kaikkonen, arvostettu poliitikko. Jännittäviä hetkiä siis illalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti