14. syyskuuta 2013

MATKUSTAMISEN KAIPUUTA

Meillä oli eilen vieras. Minä pyysin ja kutsuin. Unohdin tuuraajapäivänä apteekin ja eilen piti päästä. H tuli. Ostin myös Herkusta poropyöryköitä, perunamuusia, porkkana-parmesaanipyrettä ja valmista salaattia ja jälkiruuaksi vadelmapannacottaa leivostiskiltä. H kehui. Niin, ja oli meillä punaviiniä pääruuan kanssa ja iltapäivä vietettiin samppanjan ja leivosten kera. Enempää ei meihin mahtunut. Illalla H lähti ja me halasimme voimallisesti. Puoliso jo nukkui uupuneena päivän epätavallisesta menosta vatsa täynnä kaikenlaista hyvää.

Tänään on ohjelmassa ulkoilua. Vihdoinkin. Ostin puolisolle tätä ajatellen Clarks-nimiset kengät ja kokeillaan, ovatko sopivat. Kokeillaan myös luiskaa, miten sutjakasti saan hänet sitä pitkin. Alas menee hienosti, katsotaan se ylöstulo.

H lähtee parin viikon päästä rakkaaseen Turkkiinsa rakkaan ystävänsä luo. Palaa huhtikuussa. Tuntui niin murheelliselta halata häntä viimeisen kerran, nähdä vasta seitsemän kuukauden kuluttua. Alussa Turkin reissut kestivät pari viikkoa, sitten venyivät pitemmäksi aikaa, kunnes suurimmaksi osaksi vuotta. Ensin asui hotellissa ja myöhemmin vuokra-asunnossa kuten nytkin. Kaksio kaikin mukavuuksin, keittiö koneellistettu viimeisen päälle, suorastaan luksusta. Me soittelemme, totta kai, ja lähettelemme tekstiviestejä. Kuulen kuulumiset tuoreeltaan. Hyvää ja turvallista matkaa.

Turkki minuakin kiinnostanut aikoinaan, mutta enemmänkin vain Istanbul. Nämä turistien kansoittamat kaupungit Välimeren rannalla eivät niinkään. Mikään rantalöhöilijä en ole milloinkaan ollut. Kaihdan suorastaan pistävää paistetta etsiytyen varjon puolelle. Enkä innostu turistipaljoudestakaan. Aina olemme viihtyneet siellä, missä ei matkustavaisia houkutella kaikin keinoin ja missä kuullaan maan omaa kieltä.Hotelli hotellin vieressä ei viehätä, kaupat ja ravintolat  samalla alueella. Ei välttämättä tarvitse poistua koko matkan aikana.

Minä haluan nähdä, kokea,  jättää väliin kansainväliset ruuat ja turisteille tarkoitetut illanvietot. Olemme kokeneet kommelluksia, eksymisiä, tapahtumia, jotka eivät aina ole naurattaneet (myöhemmin kyllä) ja olemme saaneet ystävällistä kohtelua pikkukylien ihmisiltä, jotka evät aina ole tienneet, missä on maa, josta olemme paikalle tupsahtaneet. Ateriat olemme nauttineet ravintoloissa, joissa eivät turistit viihdy. Isäntäväki kantanut ruuat pöytään iloisesti rupatellen. Emmekä aina ole sanaakaan ymmärtäneet.Olemme ajaneet pieniä teitä, nähneet maaseudun elämää, paimenia työssään, tolkuttoman suuria lammaslaumoja, joista koirat ovat huolta pitäneet. Yöpyneet kylissä hotelleissa, joissa ei ole poreallasta eikä baarikaappia. No, myös isot kaupungit ovat suunnitelmiimme kuuluneet, mutta silloinkin olemme turistirysät kiertäneet. Joitakin kohteita on ollut pakko nähdä, muuten jää aukko sivistykseen. Ne ehdottomasti kuuluvat itseään kunnioittavan matkaajan tehtäviin. Joku voi näyttää vilpittömän hämmästyneeltä ,jos Lontoossa ei ole kruununkalleuksia käynyt tuijottamassa tai Eiffeltorniin mennyt Pariisissa, Rijksmuseumiin Amsterdamissa ja kävellyt Kaarlen siltaa pitkin Prahassa. Nämä ja monet muut ovat  niitä pakollisia asioita. Nekin omalta osaltaan nautittavia, vaikka turistit parveilevatkin kylki kyljessä ja kielien sekamelska on melkoinen.

Tämmöistä tänään tässä ja nyt. Pienellä kaihomielellä maailman toreille ja turuille.


4 kommenttia:

  1. Lystikäs sattuma, sillä 25/9 lähden ke-su kestävälle matkalle Istambuliin. Matka on Naishämmaslääkärien järjestämä ja tiedän odottaa erinomaista hyvin järjestettyä monipuolista ohjelmaa. Vapaa-aikaa ei juuri ole ja se on mielestäni hyvä, sillä kyse ei todellakaan ole löhö- tai shoppailumatkasta. Olen osallistunut aiemmin ko. seuran Reykjavik-reissuun ja se oli kerta kaikkiaan upea.

    Kaunis sää tänään ja lähdenkin nyt kävelylle koirineni. Aamulla olimme jo mieheni kera hautajaisissa ja myöhemmin painelemme ruokaostoksille, mutta sitä ennen eli nyt ulkoilemaan. Hyvää ulkoilua Teillekin!!!

    VastaaPoista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uusi yritys, edell.meni pipariksi. Että siis vallan Istanbuliin, Jutta. Odotan palattuasi hienoa matkakuvausta Euroopan ja Aasian rajamailta.Islannissakaan en ole käynyt.

      Olimme ulkona ja pääsimme luiskan ylöskin. Huomenna taas.

      Poista
  3. Hienoa että olette päässeet ulkoilemaan :). Nyt on vielä niin kauniit kelit, että on mukavaa ulkoilla ja nauttia ihanasta auringonpaisteesta.
    Onhan ne tietyt paikat nähtävä. Usein olen huomannut, että kun tarpeeksi ajoissa liikkeellä tai sitten ei suurimpaa lomakautena, niin voi melko rauhassa pyöriä niissä turisti paikoissa. Vuosi sitten helmikuussa olimme Armastuksen kanssa Pariisissa ja aivan kahdestaan kuljimme Seinen rantaa ja ihailimme Eiffel-tornin upeaa valaistusta.
    Kovasti toivon, että saan ruusuni talvehtimaan hyvin:).

    VastaaPoista