Uudet äänikirjat tulivat.Aloin heti illalla vuoteessa ahnaasti kuunnella Eino Leinon Kirjailijoiden Helsinkiä.Tämä Eino Leino ei ole SE Eino Leino,vaan se,joka elää ja vaikuttaa yhä keskuudessamme sekä kirjailijana että toimittajana.Otti ja syntyi vuonna 1946.Kirjailijoiden Helsinki tarinoi tutuista paikoista,kirjallisuutemme miehistä ja naisista,jotka ovat pitemmän tai lyhyemmän ajan Helsingissä eläneet ja asuneet.Kirja on samalla katsaus Helsingin menneisyyteen kuin myös kirjailijoiden julkiseen sekä yksityiseen elämään eri kaupunginosissa,mihin kulloinkin olivat kotinsa perustaneet.Tuttuja tarinoita meille itsekullekin kuin myös vähemmän tuttuja sekä ennen kuulumattomiakin.Kirja viehättää.Odotan taas iltaa.
Opetushallitus harkitsee numero seitsemän viivan palauttamista.Määrätään nyt miten tahansa,minä sen viivan seiskaani vedän.Olen aina vetänyt.Se opetettiin koulussa.Nyt pähkäillään,kun vaalikopissa ei viivaa pannakaan ja seiska näyttää ykköseltä,kun viivattoman numeron piirtäminen ei olekaan hallinnassa.Me olemme Suomessa ja meillä on monia muitakin muusta Euroopasta ja maailmasta poikeavia asioita.Miksi tehdä siis seiskasta meille vaikean ymmärtää? Minä kannatan ehdottomasti viivaa!
Ostin eilen flamingokimpun.Kuitissa lukee anthuriumnippu,mutta kukalla on muitakin nimiä,esimerkiksi Boy Flower,johon syy pian selviää kukkaa katsellessa.Kasvi on kaunis,elegantti suorastaan,ylälehtien väriskaala on moninainen.Ylälehti suojaa kasvin puikelokukintoa.Flamingoa saa myös purkissa kasvavana,mutta tuntien mitättömän ja ylen huonon viherpeukaloni toiminnot,tyydyn leikkokukkiin.Amarylliksen kohdalla olen jotakuinkin onnistunut ja niin,sainhan orkideanikin jopa toistamiseen kukkimaan.Taisi olla pelkkää onnea ja sattumaa.Uudemman kukkimisen jälkeen alkoi orkidea osoittaa väsymyksen merkkejä ja viestitti sillä lailla haluavansa poistua taloudestani.Kiedoin sen hellästi paperipussiin ja laskin asiaan kuuluvalla vakavuudella biojäteastiaan roskiksessa.Sen matkan päätä en oikein tiedä,mutta toivoin sen vielä viimeisillä voimillaan ruokkivan pientä maan matosta ennen mullaksi muuttumistaan.
Tänään vain leppoistellaan kotona.Eikä muuta voikaan,sillä en tohdi/saa invataksin kuljettajaa pyytää yksinomaan avittamaan kahden porrasaskelman kanssa,että pääsisimme rantaraitille.Jos ei puolison jalat ala kohtapuoliin kantaa,ehtii lumi maahan ja rantaraitilla lykkiminen jää haaveeksi.Kaupunki antaa lumen laskeutua ja ainoastaan ihmisten tallaamat polut hangessa kertovat joidenkin siellä kulkeneen.Saamme kaupungille ajaessamme katsella jään kattamaa merta,jossa laivaväylä rikkoo pinnan antaen vapaan kulun ulos maailmaan meneville aluksille.Tai jos lunta ja jäätä ei tulekaan! Höpöhöpö,totta kai tulee.On tullut ennenkin ennemmin tai myöhemmin.Ilman lämpenemisestä huolimatta,talvi tulee kaikkine pakkasineen ja lumisateineen.Selvä kuin pläkki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti