23. tammikuuta 2010

ETTÄ TÄMMÖISTÄ TÄNÄÄN

Helsinki alkaa vihdoinkin älytä,että lumimassojen kippaaminen mereen ei ole ympäristöystävällisesti oikein ja on aika kallistakin lystiä.Lumen mukana menee kaikenlaista rojua,mikä on kaduilla maannut.Kovien pakkasten aikaan pitää olla laiva pitämässä pudotuspaikkaa sulana potkureillaan.Mitä sekin maksaa? Lumikuormat tuodaan rantaan pitkienkin matkojen päästä.Sekään ei ole tietystikään ilmaista.Nyt kaavaillaan yksinkertaisempaa ja mukavampaa tapaa viedä lumet kaduilta.Joitakin keruupaikkoja kaupungin alueilla lähellä aurattavia katuja. Sulavesi valuu viemäristöön.Jäämme odottamaan mitä tuleman pitää tässä asiassa.

Vielä ankarampi pakkanen tänään kuin eilen.Puistatti jo kurkatessani mittaria.Onneksi ei ole pakko ulkoilla,vain nopea roskiskeikka.Ennen muinoin koirien aikaan oli lähdettävä säällä kuin säällä,oli kylmä taikka vari.

No niin ja tästä tulikin mieleeni Helsingin Sanomien nettipalstauutinen,jossa kerrottiin saaduksi pelastettua Vietnamissa nk.sappikarhuja. Keskustelupalstalla virisi vilkas keskustelu asiasta ja jotkut olivat sitä mieltä,että tuskin tämän kaltainen eläimen pito ahtaassa häkissä ja kivuliaan sapen lypsäminen sen kummempaa on kuin sika-tai kanafarmin pito.Minusta ei näitä voi tietenkään verrata.Karhuraukat joutuvat epäinhimillisiin oloihin ja raakojen toimenpiteiden kohteeksi,joissa armoa ei anneta.Meillä yleensä jo lakipykälienkin mukaan on kana-ja sikatilat pidettävä eläimiä mahdollisimman paljon kunnioittaen ja niitä rääkkäämällä rääkkäämättä.

Nämä vietnamilaiset karhut joutuvat kidutettaviksi koko elämänsä ajaksi,joka voi olla pitkä.Ja vielä asian vuoksi,josta ei ole lääketieteellisesti mitään hyötyä ihmiselle.On vain aasialainen uskomus,että karhun sappi parantaa ja auttaa vaivaan kuin vaivaan.Se ei ole sen tehokkaampaa kuin sarvikuonon sarvesta jauhettu pulveri miehen potenssiin.Sehän on samaa kuin hiuksien ja kynsien valkuaisaine,keratiinia.Tämä Homo sapiens-laji on monissa asioissa aivan totaalisen tyhmä sokeasti uskoen kaikenlaisiin hömpsötyksiin.Ja vielä kautta aikain! Voisikohan tämmöiseen mieskunnon heikentymiseen auttaa kynsien pureskelu?

Nyt kun ollaan jo reilusti ohi tammikuun iduksen ja pian on helmikuu,niin sehän tietää auttamattomasti kevään tuloa.Sanotaan kuitenkin "Helmikuun helpot päivät maaliskuulla maksetaan".Niin että,jos kevättä toivoo,pidetään vielä helmikuussa suu siitä supussa.Minun lapsuudessani helmikuu oli usein vuoden kylmin kuukausi.

On tämä nettikone lystikäs vehje.Ilman en enää tulisikaan toimeen,kun elämästä tuli kovin rajattua.Vaikka joskus tiedänkin ymmärtäneeni vähän väärin tämän blogiajatuksen,että ihan jokaisena päivänä... Mutta niin näkyy moni muukin tekevän ja vielä englannin kielisen otsikon alla,vaikka muuten bamlataan suomea.Ensin on suomi,seuraavana joidenkin tilastojen mukaan venäjä,ruotsi ja sitten pitkän välin jälkeen tulee englanti.Tämä siis lähinnä Helsingissä.Vaikka nuoriso yrittääkin
parantaa englannin kielen asemia. Liikemaailmassa ollaan myös vahvasti englannin kannalla.Ehkä ulkomaisten liikesuhteiden takia.Myymälöiden nimet ovat muuta kuin suomea.Entinen "Ullan lankaliike" on nyt nykyaikaistettu. Kun englanti alkoi esiintyä nimissä ja mainoksissa,niin erään arvostetun leipämyymälän ikkunaan ilmestyi teksti "gream graggereita". Enää tämmöisiä virheitä ei tule.

Minua on alkanut ärsyttää eräs pieni sana nimittäin "about". Ennen käytettiin noin-sanaa. "Mari on nyt about viisi". En tietenkään irvistele noin kuullessani,sananvapaus näes. Mutta karvani nousevat pystyyn ja jälleen kerran ihmettelen. Uskon kevyesti,että joskus maailmassa sana hyväksytään Nykysuomen sanakirjaan ja luokitellaan nk.sivistyssanaksi.Näin kieli kehittyy ja muuttuu. Mutta toistaiseksi suomen kielisessä puheessa about-sana kuulostaa minun korvissani snobismilta.

Humpsahtipas semmoinen aika päivästä,että mies suihkuun ja muutkin tehtävät odottavat tekijäänsä.Sillä lailla lutviutuu tämä lauantaipäivä ja pian taas ollaan ehtoopuolella.Siispä niiaan ja kiitän mahdollisesta lukemisesta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti