Varasin Suomalaisesta Kirjakaupasta Heidi Mäkisen kirjan Ei saa elvyttää. Tarkkaa ilmestymispäivää ei tiedetty, vain helmikuun puolessa välissä. Saan tiedon tekstiviestinä. Mitään muuta en ostanut, koska keskeneräisiä on kotona. Luin loppuun kirjan Aatos Erkosta ja panin hyllyyn. Juuri ja juuri mahtui. Jatkan Antti Tuurin kirjan lukemista. Pidän paussia Jumalaisessa näytelmässä. Immanuel Kant yhä myös kesken. Kyllä nämä tästä.
Piti lähtemäni tänään liikkeelle. En lähde. Huomenna ei voi, koska ovi rappuun auki kynnyslakkaamisen takia. Pitää kuivua. Tuumana sitten myöhemmin tällä viikolla metromatkailla Stadiin.
Posti on ilmoittanut saaneensa jouluruuhkan selvitetyksi lakon jäljiltä. Niinpä minäkin sain perjantaina joulukortin Hyvinkäältä. Suurkiitos muuten Postille sen perille tulosta. Kortissa oli sukunimeksi merkitty tyttönimeni! (Olen toki ilmoitanut lähettäjälle vuosia sitten nykyisen nimeni.) Myös osoite oli väärin eli entinen. Posti on ahertanut ja löytänyt minut nykyisestä osoitteestani. Tarrassa lukee: "Osoite selvitetty Postissa". Ihmetyksen kohteeksi jäi yhä tyttönimen selvittely nykyiseksi. Kiitoksia vielä kerran Postille. Pitäisi osoittaa kiitokset sinne suoraan.
Ja niin minä soitin Postiin. En löytänyt netistä sähköpostiosoitetta. Olisin mieluummin kirjoittanut kauniin kiitoskirjeen. Nyt kerroin sen suullisesti ja toivon nuoren miehen puhelimen toisessa päässä lähettävän kiitokseni eteenpäin. Ainakin lupasi, kun oli ensin selvinnyt pöllämystyneisyydestään, kun en ollutkaan antamassa ankaraa moitetta palvelusta. Päinvastoin.
Nyt soitan K:lle, joka oli tänään aamullisessa vesijumpassa. Ja minä valmistan toisen kupillisen cappuccinoa itselleni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti