Hyllyssäni on mansikoista pieni kirjanen vuodelta 1916 kustantajana Werner Söderström Osakeyhtiö Porvoo. Kirjanen on suomennos, mutta ei mainita, mistä. Ohjeita hyötymansikkakiisselin teosta, hillokkeista, marmelaateista, vanukkaista, kohokkaista, mehuista kuin myös muiden marjojen jalostamisista. Puolukkasallaatin teko aloitetaan puolikypsien puolukoiden reijittämisellä kulta- tai hopeaneulalla. Pannaan lasipurkkiin kerroksittain sokerin kanssa. Alin ja ylin kerros sokeria. "Erinomaisen hyvänmakuista ja hyvin säilyvää." Teoksen loppupuolella neuvotaan ohje puolukkataikasoseelle. Kahteen kovaksi vatkattuun munanvalkuaiseen sekoitetaan pari rkl happamia puolukoita ja hienoa sokeria. Hämmennetään kunnes kohoaa. "Näin saadaan huokeahintainen ja hyvä jälkiruoka, joka maistuu paremmalta, jos sen kera tarjotaan paksuksi vispilöityä kermaa ja pieniä sokerikorppuja." Osoitan kunniotukseni kirjavanhukselle ja laitan sen takaisin hyllyyn.
Ystäväni R soitti kaukaa Pohjanmaalta. Kuulumiset etupäässä hyviä, mutta mukaan mahtui kyllä vähemmänkin hyviä. Kuten meille kaikille joskus. Oli kivaa jutella ja juttelimmekin aika kauan. R on minulle tärkeä ystävä.
Talossa tarkistetaan märkätilojen kosteutta. Muuta ei tarvita kuin kylpyhuoneen lattialta irtotavara pois, joka kohdallani tarkoittaa pyykinkuivaustelinettä. Tarkastajat voivat tulla. Muutakin hommaa on taloyhtiössä maalämmön asennuksen takia. On lämmittämätön, vedetön ja sähkötön päiväkin. Ostin lisää kynttilöitä ja sähköllisenä päivänä panen omat ylimääräiset patterit töihin olessani talon puolesta ilman lämmitystä. Onneksi tuli ne hankittua. Vettä varaan jonkun verran. Ihan ämpäriin, joka ei ole saatu ilmaisjakeluna pitkän jonotuksen jälkeen.
Isänpäivä oli. Minulla ei isää enää ole. Monta vuotta sitten hän lähti muihin maailmoihin. Ehdin sairaalaan pitämään kädestä. Hän puristi ja oli poissa.
Ostin joulumukin kahvia varten. Tai voi siitä juoda vaikka glögiä. Muki on punainen kyljissään joulutunnelmaa. Koskaan aikaisemmin en ole omistanut joulumukia. Sitten dallasin kauppahallin aasialaiseen myymälään ja ostin katkarapukeksejä ja maustettuja taskurapukeksejä. Näitäkään ei minulla ole aiemmin ollut. Tutustunut kekseihin vain aasialaisissa ravintoloissa. Juttelin hetken mansikkamyyjärouvan puolison kanssa toisessa kojumyymälässä ja huomasin, että eivät enää myy juustoja. Ehdin niihin ihastua, koska olivat irtotavaraa, eivätkä missään muovipakkauksissa. Ikävä kyllä ilmeisesti menekki oli huono. Mistähän nyt saan Stiltonia jouluksi? Englannissa sitä tarjottiin niin, että keskelle juustokiekkoa oli kaiverrettu kuoppa ja kuoppa täytetty portviinillä. No, voihan sitä syödä niinkin.
Käppäilen Alkoon 20.11, jolloin tulee myyntiin tämän vuoden Beaujolais Nouveau- viini. Jokavuotinen rituaali. On sitä taas maistettava tänäkin vuonna. Pitää pysyä ruodussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti