9. maaliskuuta 2016

KYLLÄ MINUSTA VIELÄ KALU TULEE

Nyt on yskänrohtoa monen laista ja muutakin rohtoa. Verenpaine hipoo taivaita (yläpaine 229) ja siihenkin lääkitys. Kalkkia ostin oma-aloitteisesti. Verenpainetta on ollut ennenkin, mutta lääkitys lopetettiin, kun näytti hyvältä lonkkaleikkauksen jälkeen. Enää ei näytä. Olin ällikällä lyöty, kun en olekaan flunssaa paitsi terve kuin pukki. Kun ei suuremmin ole mikään oireillut, paitsi yskä. Olen kyllä ollut kamalan väsynyt ja sitä itsekseni ihmetellyt. Joskus tuntuu pyykkien paneminenkin koneeseen liian raskaalta. Mutta ovat hommat joten kuten hoituneet ja nyt saan vaivoihin avun. Tohtori kuunteli keuhkot ja katseli kurkkuunkin Auttoi takin päälle ja saatteli ovelle. Ihan kuin Töölössä!

Tämäkin lääkäri on eri mukava. Vähän jännitin, kun tulee verrattua siihen Töölön tohtoriin. Yllätys, yllätys, me sinuttelimme tänään. Minä ensin teitittelin ja sitten kysyin "no, kun tohtori tässä koko ajan sinuttelee, niin voinko minäkin?" Ilman sarvia ja hampaita kysyin. Hän kertoi oppineensa sinuttelun ollessaan yliopistossa töissä, on professori, lääketieteen ja kirurgian tohtori. "Mitä ihmettä sitten täällä teet?", kysyä napsaisin. Kertoi kyllästyneensä byrokratiaan ja opettamiseen, tahtovansa kentälle yleislääketieteen pariin. Ja on viihtynyt. Päätin siirtyä hänen potilaakseen.

Töölö on niin kaukana. Varaan Töölöstä kuitenkin ajan ja vien sinne tohtorille kukkia kiitokseksi kaikista vuosista niin omasta kuin edesmenneen puolison puolesta. Parin viikon kuluttua menen taas Itäkeskuksen lääkärille ja siihen asti mittailen verenpainetta, jos saan mittarin toimimaan. Pitänee ostaa uusi. Jotain hyvää Itäkeskuksessa:  kiva lääkäri. Ei minulla oikeastaan koskaan ole ollutkaan ei-kivoja. Kerroin lääkärille hieman elämästäni, puolison kuoleman, 12 vuotta kestäneen omaishoitajuuteni. Lääkäri sanoi, että oli hienoa, kun puoliso sai olla kotona ja lähteä rauhallisesti viereltäni.

Apteekin lisäksi raahasin itseni ruokakauppaankin. Aika työlästä jo siinä vaiheessa. Piti istua penkillä ja rollaattorin päällä. Olin ihan hikinen ja aivan lopussa päästyäni kotiin. Vuoteeseen hetkeksi. Ruuat jääkaappiin ja sitten lääkkeitten kimppuun. Ensimmäiseksi yskän lääkettä. Perään niitä muita, jotka avittavat tokenemistani flunssasta. Nyt aamulla on verenpainelääkityksen vuoro. Aina aamuisin. Huhheijaa, muorista tehdään taas hyväkuntoinen.










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti